lauantai 29. lokakuuta 2011

Lokakuun aurinkoa

Tänään on ollu hirveen nätti päivä vaik tähän aikaan vois ihan hyvin olla lunta maassa ja pienesti pakkasta :D Irwi trimmautettiin sivakaksi pojaksi eli se tarkotti sitä, että suunnattiin yhdelle kivalle paikalle kuvaamaan. Ohi ajavat autot kyl vähän katteli ku pyllistelin yrittäen pitää koiraa siellä missä halusin.. Irwillä oli koko ajan hihna kaulassa ja on ihme että vaan pieni osa pantaa näkyy kuvassa. WOW. Tässä alla on nyt kaksi samaa kuvaa erilaisilla muokkauksilla. Enkä osaa sanoa kumpi niistä on parempi! :) No, ehkä se on toi ylempi. Alempi on kontrasteilla pelaamista kun taas ensimmäisessä oo tehty tyyliin mitään.


maanantai 24. lokakuuta 2011

Hakin tarina

Vilppu synnytti elokuun toinen päivä kolme urosta ja yhden nartun, joista selvästi kaksi urosta oli pienempiä. Hempon paino lähti nousuun, mutta Hakin paino laski nopeasti todella alhaiseksi. Hakki oli haluton imemään ja kahden päivän iässä Vilppu jätti kylmän, alipainoisen pennun selkänsä taakse. Tästä alkoi usean viikon ruoka-avustus useita kertoja päivässä ja hitaaseen tahtiin paino nousi. Eroa sisaruksiin oli ja sitä ei kurottu umpeen edes viikkojen kertyessä.

1 vko
Hakki muistutti ensimmäisinä elinviikkoinaan kovasti hiirtä. Voimaa saatiin Murun tarinasta. Hakilla epäiltiin ensin aukiletta päässä, mutta munuaisvian arvelu tuli pian perässä kun paino ei ottanut noustakseen. Hakki kuitenkin oli pirteä kuin peipponen satunnaisia energiavajeita lukuunottamatta, jolloin koira ei kertakaikkiaan tehnyt mitään. Lähellä kävi lopetus jo varhaisessa vaiheessa, mutta kun paino otti nopean spurtin eteenpäin jäätiin seuraamaan.

Hippo & Hakki
Aukile päästä katosi joten enää munuaisvikaa epäiltiin. Muiden pentujen lähtiessä melkein 8 viikon iässä Hakki oli vaaksan mittainen ja maavaraa ei miltei ollenkaan, viimeisinä elinpäivinään Hakista kuitenkin huomasi sen kasvaneen hieman. Syömisen kanssa oli edelleen ongelmia, ainoastaan jauheliha maistui. Eläinkaupasta tuotiin pakaste-pentupötkö. Se oli ruoka jota Hakki viimein mielellään söi. Viimisinä viikkoinaan Hakki sai myös mahapöpön jolloin paino ei noussut ollenkaan, seuraavalla, viimeisellä viikolla lähdettiin käymään verikokeissa.


Ja mitä saatiinkaan kuulla. Hakilla oli munuaisvika. Se pahin pelko toteutui. Mitään parannuskeinoa tähän ei ole ja kasvavaa pentua ei voi edes laittaa "dieetille" mitä aikuisilla, munuaisviasta kärsivillä koirilla voi olla. Päätös oli selvä. Pentu, joka nautti elämästään mutta selvästi sillä oli satunnaisesti huono olo tai veto pois oli laitettava juoksemaan vihreimmille niityille. Päätös oli oikea. Tuleva talvi olisi laittanut Hakin elämään jatkuvasti sisällä, sillä jo nyt pihalla Hakki oli kylmissään.

Hakki kuitenkin sai kokea elämässään kaiken mitä pieni koira voi kokea ja oppipa Hakki myös istumaan käskystä. Hakki, miehinen mies joka raiskasi myös leluhiiren. Muutama koirakaverikin tuli tutuksi ja ennen kaikkea Vilppu sai viimein kaverin. Hakki kävi tapaamassa Hemppoa ja Hemulia ennen niiden uusiin kotiin lähtöjä. Hakki kävi pienillä lenkeillä ja sai viipottaa vapaana rannassa.

Kuitenkin Hakki meni vaisummaksi ja vaisummaksi. Iltaravit Vilpun kanssa jäivät eläinlääkärireissun jälkeen melkein kokonaan. Ennen sisukkaasti vastaan laittanut pentu alistui Vilpun jatkuvaan hoivaamiseen. Oli aika lähteä.


Hakkia jää kaipaamaan suuri joukko ihmisiä.
Hei hei rakas.

torstai 20. lokakuuta 2011

But if I'm without you then I will feel so small and if you have to go. Well always know that you shine brighter than anyone does

 02.08.2011-20.10.2011
Hakki

Missä taivas kohtaa meren,
missä sateenkaari koskettaa maata,
siellä minä odotan sinua.
Missä tuuli kuiskaa,
missä uusi tähti syntyy,
siellä olet sinä.
Kaukana toisistamme,
kuitenkin vain ajatuksen päässä.
Astun sateenkaarelle,
tule sinä tuulen mukana minua vastaan.
~Tuntematon



Kirjoitan asiasta myöhemmin enemmän

tiistai 18. lokakuuta 2011

The birds they sang at break of day


Everyone of us is scared
Everyone of us is hurt
Everyone of us has hope
For you

lauantai 15. lokakuuta 2011

Seuranmestaruudet

Käytiin tänään siis ilman minkään maailman treenejä kokeilemassa onneamme LAUn seuranmestaruuskilpailuissa. Jännitys oli huima kun huomasin, että minkälaista rataa tuomari Liisa Peippo olikaan tekemässä. Vaarapaikkoja radalla oli muutamia kappaleita ja voitte vaan kuvitella miten treenittömän ohjaajan hermostustaso senkuin kasvoi ja kasvoi mitä useampaa suoritusta mineistä kasvoi, sillä tosi iso osa meni putkihässäkässä väärään päähän putkea.

En osaa mittasuhteita .fi || Liisa Peippo
Startattiin kahdeksantena ja Irwi hieman hiipi lähdössä. Annoin kuitenkin luvan tulla ja rata suijui mallikkaasti kunnes päästiin putkipyöritykselle. Kerkesin jo ajatella, että nyt se karkasi kepeiltä kun olin aika vauhdikkaasti menossa... :D No, Irwipä yllätti ja toimi tositosi hyvin tässä kohdassa eli ilman hylkyä selvittiin! Jatkettiin rataa, otettiin A-kontakti lennokkaasti ja päädyttiin puomille johon tultiin 90 asteen kulmassa. Leikkasin takaa ja Irwi pyörähti katsomaan että mitäs sinä siellä teetkään ja tipahti puomilta pois. Tästä kielto. Tultiin sitten seuraavalle vaarapaikalle ja sieltä lähdettiin. Puomin kontaktilta viuhvauh hypyn ohi joka olisi ollut takaakierto. Pyörittiin siellä sitten tuokio ja jatkettiin loppurata mallikkaasti loppuun. Pyörityksen kanssa aika oli 48.48 sekuntia ja ihanneaika pyöri siinä 43 sekunnin tuntumassa.

Hyvä fiilis jäi ja Irwi oli hieman "AI MITÄ AGILITYÄ! OOOO MENNÄÄKS ME RADALLE! WHOOT VÄHÄKS SIISTIÄ!", mutta oli kuitenkin tosi rauhallinen.

perjantai 14. lokakuuta 2011

Now my feet won't touch the ground

Tunnuksen saaneen pitää;
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa koiristaan


En tiedä mitä mun pitäis oikein ajatella nyt! :D Mutta kiitoksia siis näille kahdelle eli Rebecalle sekä Veeralle
Mulla ei pahemmin ole haastettavia, ei ainakaan kahdeksaa mutta laitan tämän nyt menemään seuraaville henkilöille: Saaralle, Iralle, Jennalle, Idalle sekä muutamalle jotka oli jo haastettu!

  1. Vilppu osaa toimia avustajakoirana mm. sukkien poisottamisessa. Valitettavasti se ei osaa laittaa niitä vielä jalkaan.
  2. Irwi ei asu suurinta osaa ajasta samassa taloudessa kuin blogin kirjoittaja vaan viettää kaupunkilaispoika-elämää.
  3. Vilpusta Hemuli, Hemppo, Hippo ja Hakki olivat aivan loistavia ja Vilppu tulee loistavasti toimeen pentujen kanssa.
  4. Irwin "salainen" treenien must have -juttu on riistalelu.
  5. Irwiä lenkitellään nykyisin Berran fleecehihnan kanssa! Hihnan taka-ajatuksena oli joskus jonkun fci 1 -roturyhmän koiran osto
  6. Tykkään viljellä omia koirakuviani ympäriinsä. Hehe! Ei liittynyt varsinaisesti näihin otuksiin...
  7. Vilppu herättää usein hyppäämällä mahan päälle. Sattuu! Irwi tekee muuten myös samaa, mutta se kuitenkin nukkuu koko yön varpaiden lämmittäjän asemassa jaloissa.
  8. Irwin perusasento on kaksi metriä edellä ja vähintään puoli metriä liian kaukana. Vilppu taas kiehnää jalkaan :)
Ollaan Irwin kanssa huomenna menossa seuranmestaruuksiin, viimiset treenit syyskuun alussa. Aijai!

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Hakki reissaa, ahoy!

 Pieni walesipoika Hakki pääsi eilen käymään lähellä sijaitsevalla rannalla lenkillä. Alkumatka taittui hyvin hihnan päässä vaikka välillä hieman stoppailtiinkin pienten jalkojen väsyessä. Maavaraakaan ei hirveästi ole, joten hieman kylmästäkin täristiin. Rannalle vievällä hiekkatiellä sitten päästettiin poika juoksemaan vapaasti ja ei kertaakaan jäänyt istuksimaan mihinkään.




Tänään lähdettiin käymään Ruokolahdella tapaamassa käppänäherra Lukaa ja kaksikolla olikin varsin hauskaa vaikka kokoeroa olikin! Lukasta ja Hakista tulee varmasti vielä hyvät leikkikaverit, kunhan pieni paholainen tuosta kasvaa. Vilppu, Hakki ja Luka sitten kävivätkin yhdessä pienellä lenkillä ja Hakki ei kuulemma halunnut olla sylissä yhtään ja minun käsitykseni mukaan oli taapertanut koko reissun hihnan päässä. Ei hullummin 2 kk ikäiseltä lapsoselta! :)